Keittiön emäntä Satu Partanen aloitti
Nuorisokeskus Anjalassa 2015. Kaikki huomaavat reipasotteisen ja nauravaisen
Satun jo kaukaa, ja yleensä hän myös huomioi kaikki tervehdyksellä.
Hyvinvointia ruuan muodossa tarjoillessaan Satu pitää tärkeänä terveellistä ja
monipuolista kattausta, mutta joskus vielä tärkeämpänä hän pitää sitä, miten
syödään. Ruokailukin voi olla kasvattava kokemus.
”Kun ruuat
laitetaan esiin houkuttelevasti, lautaselle löytää tiensä myös salaatti, ei
vain kastike ja peruna. Ruokailu on monesti leirikoulussa yksi päivän
kohokohtia. Se on lapsille vapaahetki, tilaisuus seurustella kavereiden kanssa.
Joskus on puututtava nuorten liian vauhdikkaaseen menoon ruokasalin puolella.
Silloin sanon kauniisti: -Annetaanpa ruokarauha kaikille! Otetaan ruoka rauhassa
ja syödään rauhassa. Ei ole mikään kiire! Se onkin monelle haaste.
Meillä nuorisokeskuksessa
ravintola Ankkapurhan Helmikin on syrjinnästä vapaa alue. Jos näen, että joku
on yksinäinen ja hakee paikkaansa joukossa, saatan sanoa: - Tässä on vapaa
paikka, ja jutella hetken lapsen tai nuoren kanssa. Silloin jännitys yleensä
laukeaa, eikä leipä tartu kurkkuun. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.
Iso osa
nuorista myös kiittää ja kehuu ruokaa lähtiessään. Olen työskennellyt myös
muualla ravintolamaailmassa. Täällä asiakkaita ei kohdata vain hetken verran
vaan joskus monena päivänä. Kaikki kohdataan tilanteen mukaan. Kerran
kansainvälisen leirin nuoret halusivat harjoitella kanssani suomea. Kun he
lopulta oppivat oikeat sanat, koimme kaikki onnistumisen iloa.
Nuorisokeskus
on sopivasti haastava työympäristö. Palvelemme niin lapsi- kuin
aikuisasiakkaita ja siirrymme sujuvasti valmistuksessa voileipäkakuista
makaronilaatikkoon. Henkilökunta osallistuu ruokalistan suunnitteluun ja
raaka-aineiden pohjalta syntyy usein hyviä ideoita. Emme käytä
valmisruokia.
Erikoisruokavaliot
ovat lisääntyneet huimasti ja niiden huomioimisessa onkin haastetta. Jos asiakasta jokin mietityttää, toivon aina,
että tultaisiin reippaasti kysymään. Jos ei yksin uskalla, voi tulla kaverin
kanssa. Seuraavalla kerralla asia on jo selkeä.
Kun ryhmät
tulevat syömään, olisi mukava nähdä, että aikuiset ja lapset syövät yhdessä.
Ruokailu on hyvä hetki jutella ja tutustua paremmin. Käytetään siihen aikaa! Kun ei hotki ja
keskustelee, on kaikin puolin parempi olo! ”
