Nuorisokeskus Anjala tukee kuutta Kymenlaaksolaista kummijoukkuetta ja Haminan Pallo - Kissat on yksi näistä joukkueista. Haminan Pallo – Kissat kertovat joukkueen pelimatkasta Lahti Soccer – turnaukseen 27-29.6.2014. ”Kokemus oli hieno ja parasta tietysti voiton lisäksi oli nähdä se poikien yhteen hitsautuminen jalkapallon ulkopuolellakin”
Kokoonnuimme talvella valmentajien järjestämään
vanhempainpalaveriin miettimään joukkueen tilannetta nyt ja tulevaisuudessa.
HaPK-03 pojat on iso poikajoukko täynnä innokkaita ja aktiivisia
jalkapalloilijan alkuja. Ilman joukkueenjohtoa ja sitoutuneita valmentajia joukkuettakaan
ei olisi. Kiitos vapaa-aikaansa poikien harrastuksen hyväksi lahjoittaville
aktiivisille joukkueen pyörittäjille. Palaverissa mietittiin mm. mahdollisuuksia
nostattaa joukkuehenkeä järjestämällä yhteistä aikaa joukkueen sekä vanhempien
kesken. Lahti Socceriin osallistumisessa nähtiin mahdollisuus toteuttaa näitä
visioita pelaamisen ohella. Kokemus oli hieno ja parasta tietysti voiton lisäksi
oli nähdä se poikien yhteen hitsautuminen jalkapallon ulkopuolellakin.
Pojat aloittivat urakkansa perjantaina aamupäivällä
pelaamalla MU Salamia ja Orimattilan Petoja vastaan. Kisaa käytiin Mukkulan tekonurmikentällä
mahtavissa kesäkeleissä auringon lämmittäessä ja luoden voitokkaat säteet
meidän poikien peliin. Varsinaisten valmentajien ollessa perjantaina vielä
töissä, joukkueenjohtaja johdatti pojat voittoon kummassakin pelissä.
Aloituspelien jälkeen tunnelma oli korkealla ja
jatkoimme matkaa porukalla yhteiseen majapaikkaan. Siellä ei ollut juurikaan valmiita
aktiviteettejä, mutta pojat kehittelivät viikonlopun aikana tekemistä porukassa
koko ajan. Nurmikentällä potkittiin lähes tauotta, tikkaa heitettiin, ranta
tutkittiin, ”vähän” pienemmille lapsille tarkoitetut keinut saivat kyytiä,
saunottiin ja uitiin yhdessä, paistettiin kodalla makkaraa ja jännitettiin
tietysti kisastudiossa MM-jalkapalloa. Perjantai-iltana joukkue pääsi katsomaan
vähän isompien poikien pelaamista, kun FC Lahti pelasi Veikkausliigassa
kotiottelun KuPSia vastaan.
Oli mukava tutustua toisiin vanhempiin kiireettä ja
jutella muustakin kuin jalkapallosta. Yleensä sitä nähdään kentällä harkkoihin
mennessä tai tullessa ja nopeat heipat toisillemme heitetään. Siinä ei ehdi
kuulumisia aina vaihtaa saatikka tutustua sen paremmin. Myös pojat kokivat
hienona sen, että pelikaverin kanssa voi tehdä asioita kentän ulkopuolella.
Mietteitä viikonlopusta tiedustellessani kuulin mm. että miten mielipide
pelikaverista voi muuttua tämän huumorintajun ansiosta. Se puoli henkilöstä kun
ei ollut auennut pelkästään harkoissa ja peleissä. Onkin tärkeää, että joukkue ymmärtää ja kunnioittaa
toisiaan, niin syntyy menestyvä tiimi.
Lauantain pelit pelattiin sisähallissa. FC Reipas ja
KoNa SaPo saivat maistaa haminan poikien
kitkerän hien, vai mihin lie sitten kaatuivatkaan. Tyytyväinen ja
iloinen joukkue siirtyi pelien jälkeen majapaikkaan tankkaamaan ja viettämään
mukavaa yhteistä aikaa.
Sunnuntaina ensimmäinen ottelu pelattiin sisähallissa
jälleen voitokkaasti Järvelän Jäppärää vastaan. Yhden pelurin hallin paineen
vaikutuksesta puhjennut tärykalvo ei joukkueen tahtia haitannut.
Sairaalareissun jälkeen siirryttiin kannustusjoukkoihin viimeiseen jännittävään
koitokseen. Iltapäivän tuulessa ja sateessa HaPK kohtasi vielä MyPan pojat.
Jännittävä peli piti otteessaan niin katsojat kuin pelaajatkin loppuun saakka.
Ratkaisu haettiin rangaistuspotkukisasta maalittoman ottelun jälkeen.
Rautahermoisen maalivahdin ja varmoja potkuja laukoneiden pelaajien ansiosta
peli päättyi 5-4 HaPK:n voittoon.
Väsyneet, mutta onnelliset pojat ottivat nöyrinä vastaan ansaitsemansa kultamitalit. Iso pokaali kiersi pojalta toiselle. Pitkä viikonloppu oli saanut täydellisen päätöksen. ”Poika” oli tullut kotiin!
Kirjoittaja, Soile Inkeroinen (Pelaajan äiti)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti