Vastaus Jaana Pelkoselle ja avoin kirje Suomen hallitukselle

Arvoisa kansanedustaja Jaana Pelkonen. Vastaan kirjoituksellani blogiisi, joka ilmestyi iltalehti.fi-sivustolla 29.10.2015. http://bit.ly/1P170rK (linkki vie blogiin).  Jaan täydessä määrin huolesi työ – ja kouluelämän ulkopuolelle jääneistä nuorista. Et voi olla enempää oikeassa kun toteat, että jokainen nuori, joka saadaan seisomaan omilla jaloillaan ja toimimaan osana yhteiskuntaa, on yhteiskunnalle tuottava sijoitus ja säästää miljoonia. Meillä ei ole varaa menettää ketään.

Referoit blogi-tekstissäsi  Yhteiskunnan syrjällä -hankkeen loppuraporttia ja sen politiikkasuosituksia, joiden jälkeen etenet suoraan Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.  Kärkihankkeet ja Sipilän hallituksen tekemät säästötoimet eivät valitettavasti tue sitä totuutta, että nuoriin ja nuorisotyöhön panostaminen on tuottava sijoitus, joka säästää miljoonia. Päinvastoin.

Yhteiskunnan syrjällä -hankkeen loppuraportin suositukset ovat hyviä ja kannatettavia asioita, mutta eivät kyseiset toimet ole riittäviä eivätkä ainoita oikeita toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.  Sipilän hallituksen toimilla mm. nuorten kanssa toimivia työntekijöitä, nuorten luottoaikuisia ollaan vähentämässä.  On totta, että siirtyessään ikäryhmästä tai palvelusta toiseen, nuori saattaa pahimmillaan pudota avun parista kokonaan, mutta hallituksen päätökset lisäävät niiden nuorten määrää, jotka eivät ole minkään avun parissa.

”Sipilän hallituksen kärkihankkeena osaamisen ja koulutuksen osalta on viedä nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Tarkoitus on tukea nuoria syventämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Nuorisotakuun parhaat käytänteet kerätään kunnista ja toimivat mallit laajennetaan valtakunnalliseksi.” 

Näille lauseille toivotaan nuorisotyön kentällä sisältöä. Mitä hallitus tarkoittaa ja mitä se aikoo konkreettisesti tehdä? Miten tuetaan yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä? Miten ja millä rahalla nuorisotakuun parhaita käytäntöjä laajennetaan valtakunnallisiksi? Ja miksi nuorisotakuun aikana kehitettyjä valtakunnallisia ja hyvin toimivia toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi lakkautetaan kokonaan? Tällä hetkellä tiedossa ovat ainoastaan ne säästöt, joita nuorisotyöhön ollaan tekemässä. Edellisellä hallituskaudella sijoitettiin nuorisotakuuseen neljänä vuonna (2012-2015) 60 miljoonaa euroa vuosittain eli yhteensä 240 miljoonaa euroa. Sipilän hallitus sijoittaa kärkihankkeeseen "Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan" vuonna 2016 3,9 miljoonaa euroa, vuonna 2017 3,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 2,8 miljoonaa euroa eli yhteensä 10 miljoonaa euroa. Näiden säästöjen tulokset ovat jo tiedossa. Liian suuria virheitä on tehty ennenkin.

Vuonna 1987 syntyneissä ns. laman lapsissa leikkausten vaikutus näkyy monella tavalla. Täyttäessään 21 vuotta heistä 18 prosenttia ei ollut valmistunut muualta kuin peruskoulusta, ja 20 prosenttia oli käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykelääkkeitä. Tämän ikäluokan nuorista 23 prosenttia oli turvautunut toimeentulotukeen. Ikäluokasta 26 prosentilla oli merkintä poliisin tai oikeuslaitoksen rekisterissä. http://bit.ly/1PYhGGP (linkki Allianssin tiedotteeseen 6.10.2015)

Yhden luukun palvelupisteistä eli Ohjaamoista on saatu hyviä kokemuksia. Niitä on perustettu erilaisiin kuntiin ja niissä on kokeiltu erilaisia tapoja toimia. Ohjaamo-toiminta on tarkoitus laajentaa Ohjaamo-palvelupisteiden verkostoksi huhtikuuhun 2016 mennessä. Ohjaamoiden tulo kuntiin on hyvä lisä, mutta ne eivät korvaa niitä toimia, joita hallitus nyt supistaa tai leikkaa kokonaan. Ohjaamot ovat syntyneet, sekä leviävät nyt myös hallituksesta huolimatta, ei hallituksen ansiosta. Toimintaa rahoitetaan ESR-rahoituksella.

Nyt esitetyt leikkaukset etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan sekä Nuotta-valmennukseen heikentävät tuhansien nuorten asemaa yhteiskunnassamme. Tästä sosiaalisen vahvistamisen kokonaisuudesta ollaan nyt leikkaamassa yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Erityisesti etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen nuorille kohdennettu Nuotta-valmennus tarjosi tuhansille nuorille onnistumisen kokemuksia ja vahvisti yhteisöön kuulumisen tunnetta. Nuotta-valmennuksessa oli kyse juurikin Jaana sinun perään kuuluttamastasi nuoren oman elämän rikastumisesta ja vahvistuvasta omanarvontunnosta. Nuoren lisäksi Nuotta-valmennuksella pystyttiin edesauttamaan nuoren ja tämän luottoaikuisen välistä suhdetta. Nuotta-valmennukseen osallistuneet nuoret ja heidän työntekijänsä arvioivat valmennuksen onnistuneeksi ja työmuodoksi, josta oli hyötyä. Nuotta-valmennukset nuorisokeskuksissa tarjosivat jotain sellaista, mitä ei voi saavuttaa toimistoissa istumalla. Nuotta-valmennus maksoi valtiolle miljoona euroa vuodessa. Nyt kun toiminta on juuri kehitetty toimivaksi työmuodoksi, se lakkautetaan kokokaan. Nuorten auttamiseksi tarvitaan sekä monipuolisia että räätälöityjä toimia. Ei niiden lakkauttamista.

Pasi Hedman

Nuorisotyön johtaja

Nuorisokeskus Anjala