Olen Elina Piippanen ja
yhteisöpedagogi Mikkelin ammattikorkeakoulusta. - Niin mikä oli? Yhteisöpedagogin
työkenttä on laaja: hän on vapaa-ajan ohjaaja, sosiaalinen vahvistaja,
koordinoija tai kehittäjä kansalaisjärjestöissä tai osana nuorisopolitiikkaa. Koulutuksessa
opimme ryhmä-ja yksilöohjaamisen taitoja, pedagogisia menetelmiä, sekä
organisointi ja projektitaitoja.
Huhtikuussa oli ensimmäinen pitkä harjoitteluni ja hyppäsin
suoraan Anjalan nuorisokeskuksen sesongin tiimellykseen. Harjoittelijana olin
mukana leirikouluohjelmissa. Ensimmäiseksi tutustuin tarzan-keinuun, sekä
ruokaa tulilla – ohjelmaan, jossa yhdet apukädet eivät olleet pahitteeksi.
Parin ensimmäisen viikon jälkeen oli taskussa yksi jos toinenkin ohjelma ja oli
ensimmäisen oman ohjaukseni vuoro, joka oli Anjalan geokätköt. Olin nähnyt
ohjauksen muutaman kerran etukäteen, mikä oli suuri apu. Lisäksi tein omia ohjauksia ohjelmien sisällä ohjaajan valvonnassa.
Oli hienoa kuinka paljon minulle uskallettiin antaa vastuuta
toimia ryhmien kanssa yksin. Harjoittelu täällä on ollut erittäin antoisa
kokemus. Uudet ryhmäytymis- eli tiimitehtävät olivat hauskoja ja tulen varmasti
hyödyntämään niitä. Kaiken lisäksi sain itsekin seikkailukokemuksia ja lisää
rohkeutta ohjata vaikealtakin tuntuvia juttuja.
 |
| Aikuisten pelailun jälkeen. |
Yksi harjoitteluni tavoite oli oppia enemmän elämys-ja
seikkailupedagogiikasta käytännössä. Sanotaanko vaikka, että harjoitteluni ei
muuta ollutkaan! Elämys on jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen kokemus;
jollekin se tarkoittaa korkealle kiipeämistä, jollekin saattaa riittää nuotion
sytyttäminen. On vaikeaa sanoa, mikä oli parasta. Pedagogisesti ajatellen
ruokaa tulilla (kyllä vain, siellä paljastuu uusia piirteitä),
seikkailullisesti tarzan-keinu, mutta henkilökohtaisesti päiväleirit!
Osallistuin päiväleirien suunnitteluun sekä toteutukseen. Parasta oli rento
meno ja futiksen ja roolipelin pelaaminen lasten kanssa.
Työilmapiiri Anjalassa oli rento ja yhteisöllinen. Oli
mahtavaa kuinka ohjauksista jäänyt hyvä mieli jatkui vielä toimistollakin tai
kuinka huono fiilis parani heti kun ovesta astui.
 |
| mitäköhän kuvassa tapahtuu?;) |
 |
| Historiallista roolipeliä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti