Ankkapurhan mailla on viimeisen viikon ajan katseltu kiinteistöjä uusin silmin. Kouvolan kaupunki teki upean arvovalinnan lahjoittaessaan suomalaisen nuorisotyön hyväksi käytössämme olevat kiinteistöt nuorisokeskuksen taustalla toimivalle Ankkapurhan kulttuurisäätiölle.
Ikävä uutinen Yhteiskoulun palosta herätti katselemaan kiinteistöjämme uudessa valossa. Miltä meistä tuntuisi, jos tuota tai tuota rakennusta ei enää huomenna olisi? Miltä mahtaa tuntua Yhteiskoulun oppilaista tai opettajista? Arjen haltuunotto uusissa tiloissa vaatii varmasti voimavaroja.
Liian usein ihmismieli haikailee uuden ja paremman perään. Kuinka usein mekin täällä 1800-luvulta peräisin olevassa toimistorakennuksessa mietimme, miten paljon mahdollisuuksia voisi uusi liikuntasali tai monitoimitila tarjota? Kuluneen viikon aikana investointihaaveet ovat unohtuneet ja olemme kovin kiitollisia siitä, että kaikki persoonalliset rakennuksemme ovat paikallaan.
Perjantaina meillä on myös aihetta juhlaan, kun Monikulttuurinen Kouvola-hankkeen myötä syntynyt nuorten tila Vintti avataan vähemmän virallisin avajaismenoin. Vintti on hyvä esimerkki siitä, miten aidosta yhteisöllisyydestä voi syntyä pienellä rahalla jotakin kaunista ja toimivaa. Samanlaista aitoa yhteisöllisyyttä on Kouvolassa koettu Yhteiskoulun palon jälkeen, kun ihmiset ja yhteisöt yhteistyöllä auttoivat lukiolaisia toteuttamaan vanhojen tanssit sekä musikaalin. Hienoa Kouvola!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti