Sivut

28. heinäkuuta 2015

Työleirin tunnelmia



Kouvolasta Inkeroisiin saapui juna 12.7., josta astui seitsemän uutta leiriläistä, jotka olivat tulleet ympäri maailmaa tekemään töitä meille Anjalaan. Leiriläisiä tuli Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Koreasta ja Taiwanista, iältään leiriläiset ovat 19-25 vuotiaita.



Maanantai aamuna herättiin aikaisin aamupalalle, jonka jälkeen Hanna kertoi hieman mitä me tullaan tekemään tällä leirillä. Työt aloitimme rennosti ripustamalla riippumatot riippumattoviikkojen takia,  jotta ohi kulkevat ihmiset voisivat pysähtyä ja rentoutua. Ehdimme myös itse jonkin verran niissä loikoilla ja rentoutua kaiken työn lomassa.

Pääsimme myös aloittamaan maanantaina suurimman työprojektimme, labyrintin korjauksen ja siistimisen. Ennen korjaustöiden aloitusta saimme kuitenkin pitää vähän hauskaa ja etsimme labyrintistä kuvia. Ensimmäisenä siistimme labyrintin aluetta haravoimalla ja kitkemällä kasveja, jonka jälkeen aloimme korjata seiniä. Seinien korjauksessa menikin eniten aikaa, koska ne olivat päässeet niin huonoon kuntoon, paikkailtiin seiniä uusilla kankaanpaloilla ja rakennettiin uusia seiniä. Kaiken kaikkiaan labyrintin korjaukseen meni aikaa kuusi päivää. 

Myöhemmin teimme myös pari muuta pienempää projektia kuten kasvien kitkemistä, grillikatoksen pesua ja maalien raaputtamista.
Kaiken työn lisäksi kerkesimme myös saunoa useina iltoina, sekä Sihvakalla ja Koivusaaressa kävimme uimassa ja viettämässä aikaa. Leiriläiset myös rakastuivat pyöräilyyn ja mustikoihin. Huonon sään takia Sara leipoi ensimmäisen mustikkapiirakan pakastemustikoista. Myöhemmin leiriläiset keräsivät kuitenkin mustikoita itse Junkkarin metsästä ja Sara leipoi Samin kanssa mustikkapiirakan keskiviikkona, joten pääsimme illemmalla syömään mustikkapiirakkaa itse kerätyistä mustikoista.

Kahtena iltapäivänä teimme vähemmän töitä Anjalassa, koska Sara ja Sami olivat suunnitelleet meille Action afternooneja. Ensimmäisenä oli tarkoitus mennä maalaamaan Kouvolan keskustaan taideteosta, mutta koska satoi niin paljon niin se ei onnistunut. Päätimme siirtää maalaamisen picnik päivään, joka järjestettiin Anjalassa. Toinen action afternoon oli Käyskin uimarannalla, jossa me pelasimme beach volleyta iltapäivällä.

Leiriläiset opettelivat innokkaasti  myös suomen kieltä vapaa-ajalla, jos he näkivät jotakin he kysyivät heti, että miten se sanotaan suomeksi tai muuta. Parhaiten leiriläisten mieleen jäi harava, kottikärryt, hyvää huomenta ja hyvää joulua. (niillähän pääsee jo pitkälle). Leiriläiset pitivät Suomesta hyvin paljon ja meidän tavoista, kuten se, että suomalaiset eivät puhu turhia.
Leiri on ollut uusi kokemus kaikille ja kaikki ovat viihtyneet hyvin Anjalassa!
Kiitos kaikille leirille osallistuneille ja leirin järjestäjille!

-Sara ja Senja-
 

3. heinäkuuta 2015

Aurinkoiset terveiset Anjalasta!



Lupasin kirjoittaa tähän blogiin joitakin ajatuksia uuden työntekijän näkökulmasta.  Aloitin työt Nuorisokeskus Anjalassa huhtikuun alussa. Ensimmäinen työpäivä sattui olemaan aprillipäivä, joten pieni epäilys ensimmäisen päivän perehdytystä kohtaan oli olemassa. Myöhemmin sain kuitenkin huomata, että työkaverit ovat aina valmiita auttamaan ja vastaamaan loputtomiin kysymyksiini. Olen myös saanut vastauksen erään leirikoululuokan opettajan esittämään kysymykseen, johon en osannut vielä ensimmäisenä työpäivänä vastata: Missä Wreden hautausmaa sijaitsee? Nyt, kun työskentelyä Anjalassa on takana noin kolme kuukautta, voin kertoa työn olevan monipuolista ja värikästä! Kevätsesongin aikana sai olla paljon ulkona - satoi tai paistoi! Toisinaan nautimme kauniista auringonpaisteesta ja odottavasta kesätunnelmasta, kun taas toisinaan meitä virkisti vesi- tai räntäsade. Asiakkaat ovat olleet pääasiassa lapsia ja nuoria, vaikka olen myös saanut nauttia hieman iäkkäämmästä seurasta. Osuvasti eräs jälkimmäiseen asiakasryhmään kuulunut rouva sanoi olevansa ”ei niin nuori tyttö enää”.

Kevätsesongin jälkeen on ollut aikaa syventyä tarkemmin sosiaalisen vahvistamisen maailmaan sekä erityisesti tulevaan syksyyn. Nuorisokeskus Anjalassa on toteutettu Nuotta-valmennusta vuodesta 2010 lähtien. Nuotta-valmennus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa toimintaa, jonka tavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Valmennuksen kohderyhmänä ovat 13-28-vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet tai ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuotta-valmennuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat työpajat ja etsivä nuorisotyö. Kesän aikana onkin tullut ahkerasti Nuotta-valmennuksen varauksia sekä syksylle että jo ensi keväälle. Vuonna 2015 on heinäkuuhun mennessä ollut Anjalassa Nuotta-valmennuksessa mukana yhteensä 191 nuorta ja 61 yhteistyötahon työntekijää. Suuri osa vanhoista, suosituista ja tutuista ohjelmista kuuluu valmennusten valikoimaan myös syksyllä, mutta uudeksi ohjelmaksi on muokattu ilmaisutaitopaja. Syksyn Nuotta-valmennuksiin osallistuvien ryhmien kanssa haluammekin rohkeasti etsiä ja löytää omia itseilmaisumme tyylejä ja rajoja!

Kesän aikana olen tutustunut Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kokoamaan raporttiin sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan tuloksista. Erityisesti pysähdyin raportissa Tapio Kuuren avaamaan termiin minäpystyvyydestä, jolla tarkastellaan esimerkiksi nuoren ja jonkun yhteisön välistä vuorovaikutusta ja siihen liittyvää luottamusta. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan, että yhdessä vertaisryhmän kanssa toimimalla nuori huomaa oman merkityksensä ryhmän toimintaan liittyen, jolloin sekä nuoren itseluottamus kasvaa että hän oppii luottamaan myös muihin. Ryhmään kuulumisen tunteen seurauksena nuori haluaa oppia lisää ja ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta. Minäpystyvyys onkin eräs Nuotta-valmennuksen kulmakivistä, koska valmennuksen tavoitteena on nuoren minäkäsityksen ja itsetunnon vahvistaminen. Olen saanut kevään ja kesän aikana nähdä Nuotta-valmennuksessa mukana olleiden nuorten monia isoja ja pieniä onnistumisen kokemuksia. Arjen keskellä tarvitsemmekin positiivisia elämyksiä ja myönteistä asennetta nuorten elämään.  Omien rajojen rikkomista, uusia kokemuksia ja itsensä ylittämistä odotan myös tulevilta valmennuksilta!


Outi Rasimus
Nuorisokeskus Anjala
Sosiaalisen vahvistamisen koordinaattori