Työleirin tunnelmia

Kouvolasta Inkeroisiin saapui juna 12.7., josta astui seitsemän uutta leiriläistä, jotka olivat tulleet ympäri maailmaa tekemään töitä meille Anjalaan. Leiriläisiä tuli Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Koreasta ja Taiwanista, iältään leiriläiset ovat 19-25 vuotiaita.

Maanantai aamuna herättiin aikaisin aamupalalle, jonka jälkeen Hanna kertoi hieman mitä me tullaan tekemään tällä leirillä. Työt aloitimme rennosti ripustamalla riippumatot riippumattoviikkojen takia,  jotta ohi kulkevat ihmiset voisivat pysähtyä ja rentoutua. Ehdimme myös itse jonkin verran niissä loikoilla ja rentoutua kaiken työn lomassa.

Pääsimme myös aloittamaan maanantaina suurimman työprojektimme, labyrintin korjauksen ja siistimisen. Ennen korjaustöiden aloitusta saimme kuitenkin pitää vähän hauskaa ja etsimme labyrintistä kuvia. Ensimmäisenä siistimme labyrintin aluetta haravoimalla ja kitkemällä kasveja, jonka jälkeen aloimme korjata seiniä. Seinien korjauksessa menikin eniten aikaa, koska ne olivat päässeet niin huonoon kuntoon, paikkailtiin seiniä uusilla kankaanpaloilla ja rakennettiin uusia seiniä. Kaiken kaikkiaan labyrintin korjaukseen meni aikaa kuusi päivää. 

Myöhemmin teimme myös pari muuta pienempää projektia kuten kasvien kitkemistä, grillikatoksen pesua ja maalien raaputtamista.

Kaiken työn lisäksi kerkesimme myös saunoa useina iltoina, sekä Sihvakalla ja Koivusaaressa kävimme uimassa ja viettämässä aikaa. Leiriläiset myös rakastuivat pyöräilyyn ja mustikoihin. Huonon sään takia Sara leipoi ensimmäisen mustikkapiirakan pakastemustikoista. Myöhemmin leiriläiset keräsivät kuitenkin mustikoita itse Junkkarin metsästä ja Sara leipoi Samin kanssa mustikkapiirakan keskiviikkona, joten pääsimme illemmalla syömään mustikkapiirakkaa itse kerätyistä mustikoista.

Kahtena iltapäivänä teimme vähemmän töitä Anjalassa, koska Sara ja Sami olivat suunnitelleet meille Action afternooneja. Ensimmäisenä oli tarkoitus mennä maalaamaan Kouvolan keskustaan taideteosta, mutta koska satoi niin paljon niin se ei onnistunut. Päätimme siirtää maalaamisen picnik päivään, joka järjestettiin Anjalassa. Toinen action afternoon oli Käyskin uimarannalla, jossa me pelasimme beach volleyta iltapäivällä.

Leiriläiset opettelivat innokkaasti  myös suomen kieltä vapaa-ajalla, jos he näkivät jotakin he kysyivät heti, että miten se sanotaan suomeksi tai muuta. Parhaiten leiriläisten mieleen jäi harava, kottikärryt, hyvää huomenta ja hyvää joulua. (niillähän pääsee jo pitkälle). Leiriläiset pitivät Suomesta hyvin paljon ja meidän tavoista, kuten se, että suomalaiset eivät puhu turhia.

Leiri on ollut uusi kokemus kaikille ja kaikki ovat viihtyneet hyvin Anjalassa!

Kiitos kaikille leirille osallistuneille ja leirin järjestäjille!

-Sara ja Senja-